sunnuntai 20. marraskuuta 2022

TÄYDELLINEN SUKLAA!😘👌🏼


Moikka teille kaikille lukijoille katsojille kuulijoille huipuille persoonille mahtaville ihmisille!
😘👌🏼💯💯💯💯🔥🔥🔥🔥🙌🏼🙌🏼🙌🏼🙌🏼🙌🏼🙌🏼🙌🏼

Meikäläinenhän tunnetaan aikamoisena herkkuperseenä ja suklaan suurkuluttajana.🤫🤭

"EI KERROTA KELLEKÄÄN."🤫🤫🤫🤫🤫

No nykyään ihoni takia olen vähentänyt sokerin käytön lähes nollaan.
Ja varsinkin nyt, kun olen ollut tällä Ketogeenisellä ruokavaliolla niin on ollut hyvin vaikeaa löytää itselleen mieleistä suklaata joka oikeesti maistuu hyvältä.

Mutta nyt löysin sen.
Viimeinkin!!!🙌🏼🙌🏼🙌🏼🙌🏼
Oman lemppari suklaani jota en ollut koskaan aiemmin maistanut ja joka sopii täydellisesti Ketogeeniselle ruokavaliolle sekä VHH:lle Vähähiilihydraattiselle Ruokavaliolle.
Muistatte vaan, että koko levyä, ette voi ruokavalionne takia syödä vaikka mieli tekisikin. 😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Suklaalevyssä on aivan täydelliset Makrot!😘👌🏼

Mistä mä tuon suklaalevy löydön sitten tein?
En normaalisti kerro löytöjäni koska kaikkien on heti samantien kokeiltava tai maistettava samaa, mitä mä olen kokeillut tai maistanut.😄
No täytyypä sitten hakea tähän sponsoria niin ei haittaa vaikka olisi kaupanhyllyt tyhjät, kun Tuomon kodin hyllyt pullottaa postituksella suklaista.😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂😂

Suklaa löydön tein Järvenpään K-Citymarketista.🥰💯💯💯💯💯🔥🔥🔥🔥

Suosittelen kokeilkaa tuota 
RED Delight. Delicious & light:ia.😘👌🏼 
Aivan täydellistä!😍🥰❤️
Kunnon rakkaus suklaata.😍😍😍😍😍😍😍😍
Jos rakastatte punaista niin rakastutte myös 
RED suklaaseen.❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️

PS.
Älkää jättäkö lukematta suklaan kotelon sisällä olevaa tekstiä.
Koska se on myös aivan täydellinen🥰
Te jotka intoilette kaloreista niinku mä niin tämä on teille suklaanrakastajille aivan parasta herkkua.😘👌🏼

Olen puhunut. 😘👌🏼
Möykerö kiittää kuittaa ja kumartaa.
Kommentoikaa ja tilatkaa blogini.☺️🙏🏼
Kiitos❤️💯💯💯💯💯

torstai 3. marraskuuta 2022

🔥🤯MIELEN HELVETIN VANKI🤯🔥


Hyvää huomenta ja päivää!

Ai jumalauta, että ihmisen on vaikea palata salille yli viikon tauon jälkeen flunssan takia.
Sitä tottu pitkästä aikaa oikeen huolella nauttii levosta.
Vaikka pää meinasikin levitä monta kertaa.
Aika jännää juttu eiks niin koska motivaatio salille menemisessä kumminkin 0.
Tai sinne lähteminen aivan saatanan vaikeaa.

ADHD- lääkkeiden ja kaksuuntasen lääkkeiden stopattuani alku oli helppoa ja mieli oli vakaa ja tasanen nyt se on meinannut pettää monta kertaa.
Muutenkin mieli seilaa, kuin hailaivaa.
Epävarmuudet tulee vastaan jne.
Johtuneen omista haavoista mistä ikuiset arvet ja niistä vaikea päästää irti.
Vaikea luottaa ylipäätään keneenkään tänäpäivänä.
Välillä on sellanen olo, ettei omaan itseensäkään voi enää luottaa.
Mieli yrittää ottaa täyden vallan, että sitä joutuu tehdä tuon asian saralla aivan vitusti liikaa duunia.

IHMISMIELI ON SE MEIDÄN IHMISTEN PAHIN HELVETTI SANON MÄ!

Tästä kaikesta syystä liikkuminen on ylipäätään mihinkään ollut todella vaikeaa.
Välillä sellanen, että tekisi mieli vaan nukkua.
Monessa asiassa viimeaikoina tullut seinä vastaan ja  pahasti.
Tuon myötä mieli latistunut entistä enemmän.
Toki onhan tässä paljon hyvääkin tapahtunut, ettei pitäis valittaaa vaan täytyis olla kiitollinen tuosta kaikesta.

Mitä punttiin ja ruokavalioo tulee.
Reeniohjelma edelleen 1- jakonen mutta nyt tehdään tää ihan uudella tavalla verus aiempaan.
Ruokavalion puolella siirryin tossa noin viikko sitten ketogeeniselle ruokavaliolle.
Miks KETO?
Siitä syystä, että saisin painoni nopeemmin alas jonka myötä uniapneani helpottaisi 
vaikka CPAP- laite minulla onkin.
Ja siksi myös keto, että aivoni saisi enemmän rasvoja ja mieli ois parempi.

Mitä mielenterveyteen tulee vielä.
Saatan saada lähetteen aurooran sairaalaan jossa tutkitaan kaksisuuntaiseni uudelleen, että onko minulla edes kyseistä paskaa.
Koska kaikki mielenpainimis oireet saattaa johtuu pelkästä ADHD:sta.
Ei oisi eka kerta, kuin lääkärit olisi diagnosoideen päin vittua.
Tiedän meinaa useemman tapauksen joilla ei ole ollutkaan kaksisuuntasta vaan pelkkä ADHD.


#adhd #kaksisuuntainen #mielenterveys #ihmismieli #mielenhelvetti #mielihaltuun #salille #imback #fuckmymind 

maanantai 10. lokakuuta 2022

PARISUHDE

Hyvää huomenta.

Mietin, että mistä tänään voisin kirjottaa.
Eilen pohdiskelin asioita ja tulin siihen lopputulokseen, että kirjoitan aiheesta
PARISUHDE.

Mitä teille meinaa PARISUHDE?

Oma mielipiteeni tähän on, että parisuhde on rakkautta, parasta ystävyyttä, hellyYttä, toisen välittämistä, tuki ja turva, luotto, usko ja toivo.

Mutta tässä tullaankin sitten teihin sinkkuihin joita tää aihe ehkä jopa
OKSETTAA!

Olette voimakkaina 
"EI IKINÄ" 
"EI OO MUN JUTTU" 
"EI TULE TAPAHTUMAAN!"

MUUT SYYT?

• Epäonnistuminen.
• Mitä jos kipinä katoaa?
• Tylsistytän.
• Kyllästyn.
• Mustasukkaisuus.
• Entä jos se pettää?
• Entä jos se olenkin minä joka pettää?

Tässä tullaankin meikäläiseen
ihmiseen joka on elänyt parisuhteissa todella pitkissä sekä lyhyissä suhteissa
niin hyvässä, kuin pahassa.
On ollut hyviä ja huonoja hetkiä.
Ennen parisuhdetta olin sellainen seikkailun haluinen seksuaalisella tavalla. 
Ymmärsittekö te mun pointin?
Tiedättekö kato, kun mikään ei riittänyt minulle. 
Joo myönnän sinkkuus on siistii.
Ei tarvii miettiä, kuin omia menoja.

MUT HEI KHAMOON!

Tuohonkin kyllästyy ajan kanssa.
Minä joka olen nyt uudessa parisuhteessa josta tuleekin kohta täyteen 6kk.
Olen lyötänyt maailman upeimman naisen ja ihanimman naisen.
En ole koskaan ollut näin rakastunut.

Mitä se sitten on aiemmin ollut?

Liekö syvää ihastumista, 
toisesta välittämistä ja aistiharha rakastumista.

Ihminen jonka kanssa olen tällä hetkellä on aivan mieletön ja jotain niin arvokasta josta moni vaan fantasioi.

Mutta mikä jumalauta siinä on, että minä en osaa päästää irti mustasukkaisuudesta?
Pelot tulee pahasti vastaan.
Ja näitä keloja jotka listaan nyt niin pyöritän mun pääni sisällä:

• Kuka nyt tällasen mielensä kanssa painivan kanssa kauaa haluaa olla?

• Olen usein tosi vaikea ja raskas 
ihminen.

• Myöhästyn jatkuvasti.

• Mitä jos kipinä katoaa ja tämä kaikki arkistuu?

• Puhun liikaa.

• Olen iso mörkö.

• Valitan liikaa.

• Negatiivisuus syö minua ja on saanut minusta vallan.

• Pelkään epäonnistumista.

• Olenko sittenkään parisuhdeihminen?

• Minun pakki takaraja alkavalle suhteelle on ollut yleensä 6kk.

• Mitä jos taas 6kk jälkeen pakenen.

• Miksi pelkään sitoutumista niin paljon?

• Miksi menneisyyden varjoja ei voisi vaan kadottaa tai blokata?


Tämä nainen minkä olen löytänyt on ihminen johon voin luottaa, kuin kallioon ja hei Kaksi Ihmistä jotka molemmat ovat Kauriita horoskoopiltaan.
Vahvoja ja voimakkaita lujatahtoisia taistelijoita.
Voiko tämän täydellisempää parivaliakkoa löytää?
No ei voi sanon minä.
Molemmat kokenut kovia elämässä.
Pystymme samaistumaan monessakin asiassa.
Ja mikä parasta tuossa naisessa on?
On se, että joskus voin vaan purkaa mieltäni tai sydäntäni niin, että hän on vain kuuntelevana korvana.

Nyt näin suoraan sanottuna 
haluan viedä tuon naisen vihille.
Me puhuimme häistä jo valehtelematta 
1kk seurustelun jälkeen.
Ja aloimme myös puhumaan vauvoista vaikka molemmat vannottivat, että ei koskaan saman katon alle, ei naimisiin eikä todellakaan lapsia yhtään enempää.
No aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Kuinka putsaan pääni?
Olo on, kuin epäonnistuneella.
Tunne epäonnistumisesta monenkin asian suhteen esim. Kun mistää ei kuulu mitään minne olen hakenut.
Varsinkin, kun mistää ei kuulu mitään.
Oon hakenut moneen uuteen työpaikkaan enkä ole saanut minkäänlaista vastausta hakemuksistani s-postiini.

Viimeaikoina elämä on muutenkin potkinut päähän ja seinät ovat meinanneet kaatua päälle.
Sitä miettii pään sisällä, että mikä minun tarkoitukseni on?
Mihin minua oikeen valmistellaan?
Mihin uuteen ja tulevaan?
Miksi minun elämääni jarrutellaan vähän väliä?
Miksi jatkuvat epäonnistumiset?
No ehkä se aurinko vielä paistaa tänne tämänkin kaverin suuntaan ja ne ovet alkavat aukeamaan minulle uusia tuulia kohti.

Olen puhunut.
Kiitos jos luit koko postaukseni.
Kommentoikaa, tilatkaa ja jakakaa.
Kertokaa millasia te olette parisuhteessa?
Ja mitä mieltä te sinkut olette parisuhteesta?

Möykerö kuittaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille.

lauantai 8. lokakuuta 2022

Koetko turhamaisuuden tunnetta tai oletko stressantunut?


Moikka.

Koetteko te koskaan turhamaisuuden tunnetta?

Esim. Ei hitto mä taas epäonnistuin tai onni ei suonut?

Tossa tunnetilassa tulee ajateltua vaikka ja mitä.
Sitä tahtoo antaa periksi ja luovuttaa.
Vajota ojanpohjaan ja jäädä sinne pyörien rypemään, kuin 5 - vuotias lapsi joka hyppien nauttii kuralätäkön loiskeesta.
Vaikka oikeesti tuosta tunteesta pitäisi voimistua.

Usein sitä miettii esim. 
No hitto tein varmasti tuon ja tuon jutun väärin tai miksi tuo meni pieleen, miksi en onnistu missään?
Ei hätää. Ensikerralla onnistut paremmin.
Oli sitten kyseessä mikä tilanne hyvänsä.
Oli se sitten raha, työpaikanhaku, menestyminen, eteneminen työuralla, urheilijana tai laulajana jne.

Itse koen turhamaisuutta todella usein.
Lähes päivittäin.
Annan liikaa periksi sille.
Mutta miksi?
Miksi en usko ja luota itseeni?
Niin miksi?!
Usko siihen mitä teenkään niin en usko, että se toteutuu.
Raha on minulle se pahin turhamaisuuden tunteen aiheuttaja.
Vaikka tuosta nyt viimeiseksi pitäisi stressata.

Stressi on toinen pahin piinari.
Huonon olon aiheuttaja jne.
Miten päästä siitä irti?
Sanoppa se?
Miten uskoa omiin kykyihinsä?
Raha kuitenkin löytää aina etsijänsä.
Usko on se joka koituu kohtaloksi jos et usko itseesi.

Mitä meistä harva tekee on oman sydämen tien johdatuksen seuraaminen.
Jos meistä jokainen hiljentyisi edes muutamaksi minuutiksi noin. 3x viikossa niin oppisimme löytämään oman läsnäolon sisäisen rauhan ja sydämentien ja lämmön tunteen.

Hiljentymistä olen nyt yrittänyt jo pidemmän aikaa harjottaa 
mutta aina mieli tulee vaastaan ja alkaa haastaa minua jolloin ahdistun ja lopetan hiljentymisen.

Aion kyllä vielä yrittää hiljentymistä.
Luovuttaja en ole, enkä mielelleni periksi anna vaikka välillä tuntuukin siltä, että se olisi voimakkaampi, kuin arkkienkeli, saatana tai jumala.

Olen puhunut.
Kiitos jos luit koko tekstin.
Kommentoikaa jakakaa ja tilatkaa.
Kiitos.

tiistai 4. lokakuuta 2022

PÄÄN SISÄINEN HELVETTI!

Päivää ihmiset hyvät.

Mua suorastaan vituttaa eikä niin vähääkään lausahdus; 
"Kaikki on lähdettävä itsestäsi."
Really!!!!!! Älä ihanko oikeesti?!
Mutta mitäs jos on niin pohjalla mielensä kanssa ja on totaaliin mielensävankina, ettei tsemppipuheet enään paljon tässä vaiheessa auta?
• Ei ystävät
• Ei oma nainen
• Ei perhe
• Ei meditointi
• Eikä terapia.
Mitä ihminen tekee tällasessa tilanteessa?

Rukoilit sinä sitten jumalaa tai saatanaa ja toivot, että sinun rukouksiin vastattaisiin jotta tämä kaikki helpottuisi ja olisi ohi.
Musta tuntuu, ettei mua kuulla.
Olen aivan hukassa niinkuin 
"LOST BOY!"
Voin sanoa, että kyllä mieli vie tällä hetkellä tätä miestä aivan huolella
Tuntuu, että tämä tuska vaan kasvaa päivä päivältä kasvamistaan.
Mikä on, kun mistään ei saa mielihyvää?
Mikään ei naura eikä tee mieli edes laulaa.
Niinkun aiemminkin olen kertonutkin teille, ettei tätä taistelijaa murreta niin vaan mut nyt täytyy sanoo, että alkaa oleemaan sellanen olo, että tekisi mieli luovuttaa.

Elän tällä hetkellä mielessäni täyttä mielen helvettiä.
Kaikki vanha paska painaa päälle ja ne pitää minut pannassaan yliotteesaan.
En vaan osaa päästää irti menneestä.
Tuo on minun yksi suurimmista  ongelmistani.

Mitä! 
Onko tämä postaukseni joku avunhuuto teille vai?!

NO VITTU EN TIIÄ!

En tiiä itkeekkö vai nauraako.
Tänään julkaisin tähän aiheeseen liittyen Tik Tokiini videon jossa kysyin katsojilta haluaisivatko he, että alkaisin tekemään Livesarjaa mielenterveyteen liittyen ja ottaisin kyseisessä sarjassani haastatteluun täysin tuntemattomia ihmisiä haastatteluun jotka kärsivät mielenterveysongelmista niin, kuin minä. He saisivat sarjassani jakaa mieltään.
Mietin tätä kyseistä sarjaa juuri senkin takia, että tästä voisi olla myös minulle apua mieleni kanssa.
Nimittäin parhaiten sinua ymmärtävät ihmiset jotka painivat samojen ongelmien parissa.

Suora linkkivideoon tästä:

Tämän postaukseni ei ollut tarkoitus pelotella teitä.
Aivan, kuin tämä olisi ollut joku jäähyväisviesti teille lukijoille ja mua seuranneille.

NO EI NYT SENTÄÄS!

Järki minulla on edelleen päässä 
vaikka pääni sisäistä helvettiä läpi käynkin.

PS. Jos luet ekaa kertaa mun blogia niin haluat varmasti tietää minkä asioiden parissa painin mielentervyteni kanssa?

No ne tulevat tässä nyt listattuina;

• ADHD
• Kaksisuuntainen mielialahäiriö (Pipo 2)
• Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, impulsiivinen häiriötyyppi
• Määrittämätön pakko-oireinen häiriö.

Möykerö kuittaa!
Kiitos jos luit koko postauksen arvostan.
🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼🙏🏼Kommentoikaa ja jakakaa omia ajatuksianne tänne, kiitos.😘🙏🏼❤️

tiistai 13. syyskuuta 2022

TÄLTÄKÖ SE RAKKAUS TUNTUU?


Moikka!

Kun tapasit ihmisen olisitko ikinä voinut kuvitellakaan, että tuo on se oikea?
Oikea joka saa sydämesi sulamaan, kuin vaahtokarkin grillitikunpäässä.
Tuo ihminen on se kaikki mitä koskaa ikinä maailmassa olet toivonut halunnut ja manifestoinut.

Minulle kävi näin.
Tapasin ihmisen mikä ei ole minun sielunkumppani tai kaksoisliekkini vaan hän on jotain paljon paljon suurempaa.
Rakkauttakin suurempaa.
Tuo ihminen on jotain niin mystistä jotain sellaista mitä en edes sanoin pysty kuvailemaan.

Haluan antaa hänelle kaikkeni.
Kaiken rakkauteni.
Tätäkö on olla rakastunut?
Tältäkö rakastuminen tuntuu?

Musta tuntuu, etten oikeasti koskaan aikaisemmin ole rakastunut keneenkään.
Vaan se on ollut enemmän sellaista syvää uhastumista mikä on tuntunut vain rakastumiselta mutta onkin ollut juurikin sitä ihastumista.

Minusta tuntuu siltä, että voisimme vaan koko ajan jakaa rakkautta toisillemme ja toistaa ne kolme sanaa 
"MINÄ RAKASTAN SINUA".

Saako rakkaus oikeasti ilon kyyneleet silmille?
Kyyneleet, kun on niin onnellinen ja rakastaa toista niin paljon, että toisen läsnäollessakin on kova ikävä.
Tuo ikävä on jotain niin voimakasta, että tekisi mieli takertua toiseen vaan kiinni sulaa siihen, kuin jäätelö tai vaahtokarkki.

Mä päätin kuukaus pari sitten, että päästän kaikista blokeistani irti.
Olen tehnyt valtavan työn tunteitteni korjaamisen eteen.
Suurin keskustelu apu on ollut eräs nimeä mainitsematon ystäväni entinen pappi ja toinen avuistani blokkien murtamiseen on ollut meditatiiviset harjoitteet.
Mikä sen parempi rentoutumismuoto, kuin kynttilä palamaan ja valkosalvia suitsuttamaan ja meditaatio musiikki taustalle soimaan.

Itse tykkään käyttää mustaa isoa kynttilää henkisyyden merkeissä ja siinä rinnalla suitsutella tosiaan tuota valkosalviaa ja taustalle laitan usein vaihtelevasti jonkun tietyn meditatiivisen musiikin.

Mutta palataan vielä sen verran rakkauteen, että onko normaalia ajatella rakastuneena naimisiin menoa vauvoja ja yhteenmuuttamista?

Kumpikin meistä jo alussa sanoin toisilleen suoraan, että ei ikinä.
Mutta nyt kuluneiden kuukausien aikana olemme kokoajan vitsailleet noista.
Kai me sitten vaan ollaan niin kreisejä ja rakastuneita, että aivot kippaa hiukan 
yli laidan.
Pitää vaan lopettaa tuo kaikki höpinä noista asioista tarpeeksi ajoissa jos emme niitä kerta oikeasti halua.
Koska universumi ei ota mitään kuuleviin korviinsa läpällä.

Meikäläisellä, kun nyt tuppaa olemaan sellainen manifestoinnin vahvalahja, että esim. usein, kun äitini kanssa puhelimessa tai face to face keskutellaan ja olemme vitsillä heittäneet jotain niin ne on aina toteutunut.
Tämän vitsailun myötä äitini usein sanookin minulle näillä sanoin;
"Tuomo peru äkkiä sanas." 
Joskus joudun sanomaan äidilleni samaa.

Nyt lopetan tekstini tähän ja tähän loppun haluan lisätä vielä, että olen elämäni onnellisin mies tällä hetkellä. (:

perjantai 19. elokuuta 2022

MENNEISYYDEN VARJOT PIINAAVAT MINUA

 


Hyvää yötä!

Olen koko tämän viikon taistellut hirveissä mielen tuskissa ja ahdistuksen keskellä.
Univaikeudet ovat piinanneet minua
myös tämän kaiken ringin keskellä.
Joten miksi nytkää ei nukuta niin tässä se nyt tulee:

Miksi sitä ei osaa päästää tuskastaan irti?
Miksi sitä itkee jatkuvasta silmämunat päästänsä irti?
Vaikka kuinka antaa menneiden haavojen mennä ja olla silti sitä itku tulee silmää aina jollain tavalla.
Menettäminen sattuu, se sattuu niin vitusti.
Oli sitten kyseessä ero, kuolema ystävyys tai perhe tai vaikka nuo kaikki samassa paketissa.

Vaikka sitä vuosien aikana on olevinaan käynyt monet asiat läpi niin en ole.
Olen käynyt ne vaan näköjään osittain läpi.
Miksi sitä ei vaan hyvä ihminen osaa päästää irti.
Miksi menneisyys on se "The Thing" se asia jonka haluaa antaa roikkua mukana.

Sitä kai vaan jotenkin nauttii siitä ahdistuksen tunteesta ja tuskasta....?
Minä olen tehnyt vaikka ja mitä mutta miksi, miksi ei mikään auta tähän tämän irtipäästämiseen?
Olen meditoinut, olen antanut anteeksi sekä muille, että itselleni, olen tehnyt mielenhypnoosit mutta silti tuo varjo vaan seuraa minun perässä.
Monesti olen sanonutkin monelle itsestäni, että olen "Shadow".
Monesti ihmiset jotka ovat lukeneet minua niin ovat sanoneet minulle, että "olen hukassa".
Tuohonkin olen vastannut vaan, että minä tiedän, minä olen;
"Lost Boy".

Niin moni myös sanonut, että olen lukossa ja niin kauan, kun olen lukossa niin en pysty olemaan täysin omaitseni ennen, kuin päästän menneisyyden kahleista irti.
Minulle on jopa sanottu, että kun päästän menneisyydestä irti niin alkaa tapahtumaan todellisia ihmeitä.
Ovia alkaa aukeemaan uusiin mahdollisuuksiin entistä enemmän.
Niitä on auennut jo nyt.
Mutta tiedättekö mitä?
Tiedättekö miksi se on niin vaikeaa?
Tässä se tulee;
Ne on ne "pelot", pelot jotka roikottavat menneessä.
Vaikka aina olenkin sanonut, että en pelkää mitään.
Mutta näköjään menneisyyttä pelkään niin paljon, että mietin koska toistaa taas itseään.

Minulle on myös yritetty tyrkyttää jumalaa ja meidän ihmettämme Jesseä "Jeesusta".
Ei nyt saatana jumalauta perkele!
Joo mä uskon jumalaan mutta mä myös uskon universumiin.
Joo rukoilen päivittäin ja kiitän päivittäin.
Mutta ei nyt saatana minusta mitään uskovaista saa.
Saatika sitten pappia/ saarnaajaa tai munkkia.
Eräs entinen pappi sanoi, että minusta tulisi törkeen siisti pappi tai saarnaaja.
Eikä pelkoa, että musta joku saatananpalvojakaan tulisi.
Vaikka mua jumalat pahuus yliluonnollisuus noituus ja magia kiehtookin ja kiinnostaa niin mihin mä sit loppujen lopuksi oikeasti uskon niin minä uskon eniten minuun itseeni.

Minä en valitse puoliani en sitten missään.
Ei ole koskaan ollut minun tapaistani.
Olen aina ollut oman tien kulkija.
Ja oman polkuni valinnut itse.
Olen "Yksinäinen Susi" itseni todellinen "Alfa".
Lampaaksi en ole koskaan ryhtynyt tai kenenkään persettä nuollut.
Ei ole ollut tarvetta sellaselle.
Kieleni olen ihan oman värisenä pitänyt.
Ei ole tarvinnut sotkea sitä
"ruskealla kakalla" niinkuin eräs lekuri minulle joskus sanoi.
Jos olen jossain halunnut edetä olen tehnyt töitä sen kaiken eteen.
On se sitten vienyt kuinka ja paljon aikaa niin periksi en ole antanut ennen, kuin olen saavuttanut tavoitteeni.
Itsepäinen ja jääräpää kun aina välillä olen ja olen myös todellinen taistelija luonne.
Käytänkin usein sanaa tsempatakseni muita "TAISTELE".
Periksi ei anneta, ei sitten perkele koskaan.

Näillä puheilla mitä kirjotin juuri teille niin tajusin sen, että jumalauta, "JUMALAUTA TUOMO" kaiva se taistelija luonteesi nyt esille ja päihitä tuo menneisyys.
Toivota menneisyydelle kiitos ja näkemiin
Oli kiva tavata ja nyt onkin sinun aikasi poistua.

Olen puhunut.

Ai että tämä teille kirjottaminen ja sosiaalisessa mediassa videoilla puhuminen elämästä ja hyvinvoinnista on jotenkin niin niin paljon terapeuttisempaa, kuin terapiassa höpöttäninen.
Joten kiitos.
Kiitos, että sain jakaa ajatukseni teille.
Ja kiitos sinulle ja teille ketkä luitte tämän tekstin.

Ja ilmanmuuta saa jakaa ja kommentoida
ja saa laittaa yksäriä tai vaikka meiliä jos siltä tuntuu.
Jos haluatte jakaa omia ajatuksianne privana minulle niin yksäriä vaan tai meiliä.
Tästä teille vielä minun mail: magicmoykky@outlook.com

#menneisyydenvanki #kahleistairti #themöykky