Tarinointia

Moi.

Tässä vanhaa rock'n rollia kuunnellessani kahvikupin äärellä mietiskelen että mitä sitä tänne taas raapustais.
Välillä meinaa jutut käydä vähiin ja kirjoittaminen tuntuu todella hankalalta ja vaikealta.
Ei viittis kumminkaan mitää turhaakaa p**kaakaan raapustaa.
Tekstinhän pitää olla mielekästä luettavaa.
Jos se ei oo mielekästä eikä siitä saa sellasta niin ei sitä kannata sillä hetkellä kirjottaakkaan.
Koska melko varmasti sitä ei tule sillon kovin moni lukemaankaan.
Mä en vaan ymmärrä sitä et miten mulle, joka on nassikasta asti kirjotellut kaiken maailman tarinoita ja runoja, niin kirjottaminen voi olla niin vaikeaa.

Monesti kun skippaan kirjoittamisen niin sillä hetkellä saattaa olla joku tosi hyvä stoori minkä kirjottais. Ja sitte sen skippaa seuraavalle päivälle, seuraavana päivänä kun sitä koittaa miettiä että mitäs mun pitikään kirjottaa, niin suurin osa jutuista onkin unohtunut.

Tännekin vois jossain vaiheessa kirjottaa jonkun kauhu jännäri tai toiminta tarinan.
No niin kirjotetaas jotain mielekästä.

Mä oon tänne nyt niin useaan otteeseen kertonut ja avautunut leikkauksen jälkeisestä voinnista, joten ajattelinpa nyt kirjottaa raapustaa jotain muuta.
Tähän väliin kumminkin pienesti voinnistani.
Vointi alkaa olee jo hyvä ja viikko vielä saigonia ja sen jälkeen normaalin arjen pariin.

Dodii ja nyt jutun pariin.

Katsoin tossa hiljattain mielettömän hyvän dokumentin Alzheimeristä Alive Inside: A Story Of Music & Memory.

Tää oli niin tunteita herättävä dokumetti.
En oo aikoihin kattonut näin tunteita herättävää dokkaria.
Tän katsottua tuli aivan hemmetin hyvälle mielelle.

Tässä koskettavassa ja tunteita herättävässä dokkarissa seurataan Newyorkilaista sosiaalityöntekijä Dan Cohenia, joka onnistuu palauttamaan Alzheimer- potilaiden muistoja musiikin avulla.
Elokuva tukee pyrkimyksiä korvata musiikkiterapialla lääkkeitä dementiapotilaiden hoidossa. Cohen on luonut Musiikki ja Muisti -menetelmän, joka käyttää hoidossa musiikkiterapiaa. Hän on soveltanut metodiaan vuodesta 2006 saakka. Menetelmä on levinnyt eri puolille maailmaa.

Dan Cohen

Kuinka uskomatonta että kuninka monikin pärjää ilman lääkkeitä ja pelkän musiikin avulla.
Ja uskomatonta miten sitä saa vietyä elämää paikkoihin missä tuntee että se olisi menetetty jo. Tärkeintä Cohenin sanoin on kysyä ihmiseltä johon haluaa saada kontaktin, mikä on lempi kappaleesi. 
Mun mielestä nämä kaksi ihmistä olivat uskomattomia dokkarissa. Tässä tulee ensimmäinen
94-vuotias Henry joka pitää gosbelmusiikista ja kirkko oli hänen koko elämänsä. Henry kärsii dementiasta. Henry istui pyörätuolissa käpertyneenä silmät ummessa ja kädet ristissä.
Henry oli ollut 10 vuotta hoitokodissa hoidossa, eikä sinä aikana hänen tyttärensä ole saanut oikeen minkäänlaista kontaktia isäänsä.

Ennen kuin vasta kun hoitajan laitettoi kuulokkeet Henryn korville ja soitti miehen mieleistä musiikkia. Henry alkoi tassahtelemaan pyörätuolissa ja laulamaan.
Se näytti oli aivan mahtavan näköistä ja upeaa.

Tässä klippi:

Tässä tulee toinen John joka kärsii kanssa dementiasta.

Vanha ukko joka istui sängyllä töllöttäen.
häneen oli ollut vaikea saada mitään kontaktia.
Johnista ei meinattu muutenkaan oikeen saada mitää kunnolla selville.
Johnille näytettiin ensimmäisenä hänen vanhoja valokuvia.
Muutamia asioita tiedettiin Johnista, että hän oli pelannut nuorena Baseballia.
Kutsuntojen jälkeen hän oli palvellut Los Alamosissa.
Armeijassa saatujen säteilyrokotusten takia, John menetti kaikki hiuksensa.
Sodan jälkeen hän esiintyi näyttelijänimellä Larry Stewartin.
Muistiksi sanottu aistilanne Johnin mielessä pyörivä oma elokuva on poissa.
Hänen rakkautensa ja unelmansa ovat poissa.

Hoitajan laitettua Johin korville kuulokkeet ja hänen lempi kappaleensa Oh Johnny, Oh.
John alkoi tanssahtelemaan tuolissaan ja laulamaan.
John näytti siltä että hän oli taas täynnä elämään. :D
Ärsyttää että tästä ei löytynyt video klippiä tubesta.

Tällanen hoitomenetelmä pitäis ottaa käyttöön suomessakin, jos ei jo ole.
Toimis aivan sata varmasti.
Musiikki on muutenkin sellainen että se tuo ihan kelle ihmiselle vain hyvän mielen ja muistoja.
Kokeilkaahan tekin tällainen testi.
Tää tuntu aivan uskomattomalta.
Menkää esim. sängylle makaamaan ja ottakaa hyvä asento.
Laittakaa kuulokkeet korville ja lempi musiikkia soimaan, keskittykää kipaleen kaikkiin saundeihin ja lauluun.
Fiilis on aivan uskomaton.

Ne jotka omaa Netflix tunnukset niin tän filmin näkee sieltä.
Kannattaa katsoa.

Illan jatkoja kaikille.