perjantai 6. maaliskuuta 2015

Virkeämpi

Heissuli vei!

Tänää olin heti aamusta virkeetä poikaa.
Vetäsin pöperöö nassuu ja lähin pumppaamaan käsiä.
Sen kyl huomaa heti kun käy aamulla reenaamassa, niin sitä on paljon paljon virkeempi.
Reenien jälkee väsin meitsin herkkupäperöö.
Jauheliha, paprikamix, sipuli chili tomaattimurska kastiketta ja täysjyvä pastaa.


Meikäläinen tykästyny täysin tähän tomaattimurskaan:


Tota vois käyttää melkeempä minkä ruoan valmistuksessa vaan tai sit laittaa vaik ruisleivän päälle. :D

Mut ei kai täs muuta, mä matkaan täst nyt nuorimman broidin synttäreille.

Hyvää viikonloppua kaikille lukijoille. :)



torstai 5. maaliskuuta 2015

Yöllistä pumppailuu!

Heips!


Mitäs mitäs. Tällä hetkellä kohti salia.
Meikäläinen tällanen yövirkku.
Sitä ei oikee aamusin saa itteään liikkeelle.
Siirtäny nyt sit reenit kokonaa iltaakohden.
Eilen illalla kävin pumppaamassa jalat ja selän. 
Tänään ois vuorossa rinta, olkapäät ja ojentajat.
Meikäläisellä vielki toi motivaatio hakusessa, vaikka niin uhosin viimeviikolla että se alkaa tulla takas. Mut ei ni ei. Uni rytmi menny ihan sekasin ja safkaaminenki ollu aivan epäsäännöllistä.
Painooki on tippunu 2 kiloo. Aamupaino huitelee tällä hetkellä 102kg. Vaikka sen pitäis olla siel 104kg. :)
Sakaaminenki on tällä hetkellä ollu aikaslailla dieettikaloreilla syömistä, kalorit siellä "3300" bulkillakun kumminki ollaan. Mul on tän massakauden aikana kalorit muuten 4500-5000kcal paikkeilla.
On toi huomattava lasku. 
No mut ei aina voi mennä putkeen. 
Ens viikolla ois. "HUOM!" Ois tarkotus alkaa tekee tuplatreenejä 3-4x viikkoa kohden tai sitte toinen vaihtoehto 6x viikossa yks punttireeni.
Mut sen näkee sit ensviikolla. 

Mut nyt reenaa! :)

perjantai 27. helmikuuta 2015

Palautunut

Morjeans!


Vaikka eilen kirjotinki blogiin et Dorian Yates on meitsin motivaattori, niin aina se ei sitä kumminkaan ole.
Täs on nyt puoltoista viikkoa palauteltu roppaa. Vaikka viikon vaan piti palautella. En oikee oo saanuu raahattuu itteeni salille. Jos jotain täytyy myöntää ni tähän taukoon on tottunu jo ehkä vähä liianki paljon. Sitä on vaan jotenki nauttinu niin tästä levossa olosta. Ei oo jaksanu ottaa itteään niskasta kiinni, pyhittäny ajan vaan levolle. Keskiviikkona viimein sain tarrattua itseäni niskasta kiinni ja otettua himassa puntit kouraan, tein käsijumpat ja eilen kävin vetäsemässä tunnin lenkin.
Nyt matkalla salille lataa tsetti ja yöllä puntille, kun salilla ei oo ryysistä:)

Hyvät viikonloput lukijoille!

torstai 26. helmikuuta 2015

Dorian Yates ja muuta jutskaa

Mo!


Dorian Yates 6x Mr.Olympia.
Meikäläisen motivaattori.
Ennen oli arska nykyää DY.
Aina kun katson Blood And Gutsia tulee hirvee polte treenata vaikka just olis tullu salilta. :)
Tää on kyl niin mahtava ukko.
Arvostan Respect.
Tän ukon treenimetodista otin mallia muutama vuos sitten.
Treensin varmaan vuoden verran Yatesin tyylillä mutta sitte paikat alkoi prakaamaan aikalailla, siinä puski uutta tyrää tyränperää ja tuli loukkaantumisia.
Näiden jälkee jouduin pitämään taukoa salista. 
Breakin jälkeen vaihdoin ja kokeilin eri treenityylejä ja huomasin että vaihtelu teki  hyvää. Mutta sitten siirryin takas Yatesin treenityyliin mutta omaks tyyliks fixattuna. DY tyylihän on tämä esim. Vinopenkki 1x12 50% siitä painosta jolla teet yhden ja kovimman sarjasi, tämän jälkeen nostatetaan painoa sinne 70-75% ja tehdään 1x10, viimeinen ja rankin sarja 100% tehdään 1x6-8 fealureen.
Siiryttyäni niin sanottuun DY tyyliin mutta omalla tavalla, lämmittelin enemmän ennen virallisia settejä. Lämmittelyiden jälkee esim. hausikääntö jonka tein käsipainoilla alotin 1x15 40% ja nousin tämän jälkeen 60% 1x12 jonka jälkeen nousin vielä 80% tällä tein 1x10 ennen kovinta sarjaa, viimeinen setti 100% 1x7 fealureen. Tätäkin tyyliä vaihtelen rippuu liikkeistä. Joskus saatan tehdä treenini tällasella tyylillä 1x20, 1x15, 1x12, 1x10, 1x8 ja näiden jälkeen liikkeen vimosin ja kovin sarja 1x7 fealureen.


Vielä kun onnistuis tekemään reenit tuntiin niinku Yates teki, aikasemmin reenit tuntiin onnistu mut nykyään treenit menee sinne max 2t. Monihan tästä on ollu sitä mieltä että mun reenit on liian pitkiä ja tai et ne menis enemmänki kulutuksen puolelle. Emmä nyt tiedä onko ihan noinkaan ihan hyvät treenit oon tehny 2 tunninki aikana, enkä oo huomannu mitää suurempaa kulutusta enemmänki kehitystä. Tunnin reenin jälkee oon sen eron huomannu verrattavissa 2t et reenistä on jääny aivan eri fiilis ja huomannu paremmin sen et oho, sitä on jotain tehty lihaksille. Fiilis on ollu välillä niin sanoin kuvaamaton ettei sitä vois edes vertaa orkkuihin. :D


Tän kokonen vielä joskus. Vaatii kovaa työtä mut tää on mun tavote. Mä en ajo nousta minään riisinpoimijana lavalle kun mä sinne joskus nousen. Onhan tässä sen verran monta vuotta reenattukki et miks niitä vuosia heittäis hukkaan. Tavotteeni on nousta lavalle, mutta koska?
Tällä hetkellä on viel valkku hakusessa.


Tällasta tällä kertaa. 
Good night sleep tight. :)







lauantai 21. helmikuuta 2015

Pelejä tykitelty urakalla läpi

Morjens!

Dodii peli jutskaa. Nyt on tosiaan niinku otsikossakin lukee, pelejä on tykitelty urakalla läpi. :)
Neljä peliä tykittäny täs 2 viikon sisällä läpi ja kaikki kauhua.
Ensimmäisenä The Evil Within.


Peli oli aivan hemmetin hyvä ja haastava.
Tietyissä määrin, välillä jokakseenkin ahistava ja hermoja raastava.
Joissain chaptereissä joutu hinkkaamaan oikeen kunnolla että pelissä pääsi etenemään eteenpäin.


Tarina pyrähtää käyntiin kun etsivä Sebastian Costellos kollegoineen menee tutkimaan outoa ja veristä massamurhaa Beacon Mental Hospital -mielisairaalaan. Sairaalalle saavuttuaan huomaavat he epäonnekseen että kaikki 
pakoon yrittäneen vartijoita myöten on teurastettu, mutta jostain kumman syystä yksi sairaalan lääkäreistä on vielä elossa reppanan oudoista sanoista ei kumminkaan kovin saa selvää ennen kun tämä menettää tajunsa. Turvakameroista Sebu näkee, kuinka valmoiseen huppuun sonnustautunut mystinen ja outo hahmo ilmestyy kameraan, listii poliisit ja kääntyy sen jälkeen katsomaan pelin päähenkilöä kameran lävitse jonka jälkeen katoaa kuin "Vampire".
Seuraavaksi etsivä herää roikkumasta kellarista teurastamosta. Aikaa miettimiselle ei todellakaan jää, sillä herättyään tilanne ei ole yhtään helpottunut vaan todellinen kauhu on vasta alkamassa.


Ite pelasin tän pelin kaikista vaikeimmalla läpi mitä oli valittavissa peliä alottaessa Survival.
The Evil Withinissä ei ole kun 15 chapteriä, mikä kuulostaa vähäseltä määriltä, mutta sitä se ei ole.
Pelaamisen ammattilaisille toki tää taatusti on vähänen määrä ja takuulla 15 tunnissa läpi pelattu, vaikka vaikeusaste olisikin vaikea.
Pelin läpästyään vaikeusasteeks on mahdollista valita yyber vaikea vaikeusaste ja läpästyään tän ei kannata lannistua, koska pelillehän on ostettavissa season pass.


Season pass joka sisältää 3 uutta tarinaa jotka julkaistaan tämän vuoden aikana.
Arvosana The Evil Withinnille 9.

Dhoinen phellii:


Daylight, aika kökkö peli.
Peli vaikutti aluks lupaavalta, mut sit mielenkiinto lopahti.
Ensinnäkin liika toistaminen ja ykstoikkonen tarina.


Tarina kertoo yksinäisestä naisesta, joka syystä tai toisesta herää varjojen ja pimeyden täyttämästä sairaalasta. Ahdistusta, kurjuutta ja kauhua tuntuisi olevan kaikkialla, mutta uloskäyntiä ei. Ainoa tie on liikkua eteenpäin. kännykän valo tietä osoittaen. Miksi nainen on sairaalassa? Mitä siellä on tapahtunut? Kuka on kaiken takana?


Pelin huonoja puolia on vaivaiset kuusi niin sanottua chapteriä.
Nopeasti läpi pelattava.
Hyviä puolia että jonkin verran ahistava ja 
useaan otteeseen säikyt.
Ikinä et tiedä huohottaako joku sun seläntakana. Arvosana tälle 5,5.


Kolmas jonka läpäsin:


The Last Of Us lisäosa Left Behind ps3:lla.
Pelattavana peli oli ihan ok, tarina oli aika kökkö.

Last of Usin tarina oli alusta loppuun aivan hemmetin upeaa. Hahmojen yhteiseen taipaleeseen pystyi samaistumaan "TOTALLY" hyvin ja tunteet välttyivät myös välillä ruudun toiselle puolen. 


Left Behind on kumminkin aivan jotain muuta. Tarina kulkee eteenpäin pääasiassa tyttöjen mielikuvituksen siivittämänä, jonka luomat kokemukset syventävät heidän suhdettaan. Peli menee jossain määriin aika lällyksi. Aikas turhan paljon on videoklippejä joissa Ellie ja Riley juttelevat, muistelevat ja pelattavuuskin on leikkisää, ilman suurempaa toimintaa. Tytöt leikkivät muun muassa vesisotaa ja pelailevat videopelejä, mitkä kuljettavat tarinaa hitaasti eteenpäin. Aseisiin ei turvauduta yhtä hanakasti verkkaisesti kuin emopelissä. Räiskintää jos odottaa, niin siitä pääse nauttimaan vasta pelin loppupuolella. Arvosana tälle 7,5.

Neljäs ja viimeinen. 


The Walking Dead Season 2. Tästä peli sarjasta mää tykkään ja aina koukussa. :) Tää kausi ei vaan ollut niin mielenkiintoinen kun ensimmäinen kausi. Mutta tässä kaudessa joutu kyllä tekemään enemmän päätöksiä tiukanpaikan tulle kun aijemmin. Vaikka tarina ei ollutkaan ehkä niin mielenkiintoinen kun eka ja turhaa lörinää liikaa. Actionia olis saanut olla paljon useammin. Mutta sitkun tapahtu jotain niin sillon tapahtu kunnolla ja tosissaan oli sitä actionii. Tää kausi muutenkin tuntu jotenkin lyhyemmältä vaikka episodeja olikin viisi. Saman verran kun ekassakin kaudessa. Arvosana tälle 8. Kolmatta kautta odotellessa, jonka olis tarkotus tulla ulos tän vuoden alussa. :)

Viel ois muutama kauhupeli läpästävänä. PS3:lla Amy ja I Am Alive. PS4:lla Outlast ja lisätarina Whistleblower. Nyt meikäläinen menee vetää purtavaa ja kattoo jotain leffaa tai sarjaa unioiskuna.

Ei muuta kun öitä. :)






perjantai 20. helmikuuta 2015

Lepoviikko

Morjens!


Tää viikko ollu lepoo. Meinas flunssaaki puskee, mut taistelin vastaan.
Terveenä pysyin. Pitäis koputtaa puuta. :)
Tää viikko on tullu safkattuu aika heikosti.
Ei oo ruoka maistunu samalla tavalla kun treeniviikkoina. Se on mul yleensä aina sama homma jos pidän salista lepoo ja vähän pidemmän aikaa, ni kulutus on minimaalisempi.
Paino huitelee 102kg ja siel on pysyny nyt jonkun aikaa. Paino meinas lähtee täl viikolla laskuun, mut sain pelastettuu tilanteen. Lisäsin safkaamista. :)

Tähän loppuun, nyt kuulolla hitmanin pelien ystävät.
Hitmanista tulee tänä vuonna uus leffa,
Hitman Agent 47.
Jes tätä on odotettuki.
2007 valmistu ensimmäinen, mikä oli ihan  ok. Timothy Olyphantille ei vaan toi rooli sopinut täysin. 
Alunperinhän ton 07 valmistuneen hitmanin agent 47 puikkoihin oli vaihtoehtoina Vin Diesel ja Jason Statham, mut kumpikaan ei noista ottanut roolia vastaan. Jonka jälkeen rooli meni Olyphantille.
Olyphantia arvostan näyttelijänä, mut toi rooli ei oikeen täysin sille sopinut.
Ite oon ollu aina Hitmanin ystävä. Kikki paitsi Hitman ykkösen, Hitman peleistä oon pelannu läpi ja vaikeimmalla vaikeusasteella.
Ykköstä en oo edes koskaan koleillu.
Tähän uuteen Hitman Agent 47 pääroolin on tällä kertaa valittu Ropert Friend, joka vaikuttaa paljon paljon lupaavammalta. Rooli on ku luotu tälle jäbälle. :D

Tässä leffan raileri.


Hyvää viikonloppua. :)


lauantai 14. helmikuuta 2015

Pakollinen lepopäivä.

Morjens.

Tänään on pakko lepopäivä.
Nyt on muutama päivä tullu reenattuu 110 taulussa. 
Leikkausarpiin kolottaa.
Joten päätin tämän päivän että teen, vaikka onkin niin sanottu pakko lepopäivä, hermotusjumppaa olkapäille.
Nimittäin.....


Kahvakuulilla. :)
Tuli hommattua tossa jokin aikaa sitte 2x 2kg, 1x4kg ja 1x6kg kuulat.

Jumppa jonka tein olkkareille,
tässä se tulee:

Viparit sivuille, kädet hieman koukussa 6kg 1x100

Vaparit suorinkäsin eteen 4kg 1x100

Viparit taakse 2kg 1x100

Viparit sivuille suorinkäsin 2kg 1x100

Viparit seisten seläntakaa sivuille 
2kg 1x100

Sitte vikana liikkeenä, nappasin 4kg ja 6kg kahvakuulat jotta sain 10kg painon. Tällä tein kummallekin kouralle pystypunneruksia 1x100

Oijoi et sai hyvän poltteen olkapäille.


Ny prodee naamariin ja suihkuun. :)