Hyvää huomenta.
Mietin, että mistä tänään voisin kirjottaa.
Eilen pohdiskelin asioita ja tulin siihen lopputulokseen, että kirjoitan aiheesta
PARISUHDE.
Mitä teille meinaa PARISUHDE?
Oma mielipiteeni tähän on, että parisuhde on rakkautta, parasta ystävyyttä, hellyYttä, toisen välittämistä, tuki ja turva, luotto, usko ja toivo.
Mutta tässä tullaankin sitten teihin sinkkuihin joita tää aihe ehkä jopa
OKSETTAA!
Olette voimakkaina
"EI IKINÄ"
"EI OO MUN JUTTU"
"EI TULE TAPAHTUMAAN!"
MUUT SYYT?
• Epäonnistuminen.
• Mitä jos kipinä katoaa?
• Tylsistytän.
• Kyllästyn.
• Mustasukkaisuus.
• Entä jos se pettää?
• Entä jos se olenkin minä joka pettää?
Tässä tullaankin meikäläiseen
ihmiseen joka on elänyt parisuhteissa todella pitkissä sekä lyhyissä suhteissa
niin hyvässä, kuin pahassa.
On ollut hyviä ja huonoja hetkiä.
Ennen parisuhdetta olin sellainen seikkailun haluinen seksuaalisella tavalla.
Ymmärsittekö te mun pointin?
Tiedättekö kato, kun mikään ei riittänyt minulle.
Joo myönnän sinkkuus on siistii.
Ei tarvii miettiä, kuin omia menoja.
MUT HEI KHAMOON!
Tuohonkin kyllästyy ajan kanssa.
Minä joka olen nyt uudessa parisuhteessa josta tuleekin kohta täyteen 6kk.
Olen lyötänyt maailman upeimman naisen ja ihanimman naisen.
En ole koskaan ollut näin rakastunut.
Mitä se sitten on aiemmin ollut?
Liekö syvää ihastumista,
toisesta välittämistä ja aistiharha rakastumista.
Ihminen jonka kanssa olen tällä hetkellä on aivan mieletön ja jotain niin arvokasta josta moni vaan fantasioi.
Mutta mikä jumalauta siinä on, että minä en osaa päästää irti mustasukkaisuudesta?
Pelot tulee pahasti vastaan.
Ja näitä keloja jotka listaan nyt niin pyöritän mun pääni sisällä:
• Kuka nyt tällasen mielensä kanssa painivan kanssa kauaa haluaa olla?
• Olen usein tosi vaikea ja raskas
ihminen.
• Myöhästyn jatkuvasti.
• Mitä jos kipinä katoaa ja tämä kaikki arkistuu?
• Puhun liikaa.
• Olen iso mörkö.
• Valitan liikaa.
• Negatiivisuus syö minua ja on saanut minusta vallan.
• Pelkään epäonnistumista.
• Olenko sittenkään parisuhdeihminen?
• Minun pakki takaraja alkavalle suhteelle on ollut yleensä 6kk.
• Mitä jos taas 6kk jälkeen pakenen.
• Miksi pelkään sitoutumista niin paljon?
• Miksi menneisyyden varjoja ei voisi vaan kadottaa tai blokata?
Tämä nainen minkä olen löytänyt on ihminen johon voin luottaa, kuin kallioon ja hei Kaksi Ihmistä jotka molemmat ovat Kauriita horoskoopiltaan.
Vahvoja ja voimakkaita lujatahtoisia taistelijoita.
Voiko tämän täydellisempää parivaliakkoa löytää?
No ei voi sanon minä.
Molemmat kokenut kovia elämässä.
Pystymme samaistumaan monessakin asiassa.
Ja mikä parasta tuossa naisessa on?
On se, että joskus voin vaan purkaa mieltäni tai sydäntäni niin, että hän on vain kuuntelevana korvana.
Nyt näin suoraan sanottuna
haluan viedä tuon naisen vihille.
Me puhuimme häistä jo valehtelematta
1kk seurustelun jälkeen.
Ja aloimme myös puhumaan vauvoista vaikka molemmat vannottivat, että ei koskaan saman katon alle, ei naimisiin eikä todellakaan lapsia yhtään enempää.
No aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kuinka putsaan pääni?
Olo on, kuin epäonnistuneella.
Tunne epäonnistumisesta monenkin asian suhteen esim. Kun mistää ei kuulu mitään minne olen hakenut.
Varsinkin, kun mistää ei kuulu mitään.
Oon hakenut moneen uuteen työpaikkaan enkä ole saanut minkäänlaista vastausta hakemuksistani s-postiini.
Viimeaikoina elämä on muutenkin potkinut päähän ja seinät ovat meinanneet kaatua päälle.
Sitä miettii pään sisällä, että mikä minun tarkoitukseni on?
Mihin minua oikeen valmistellaan?
Mihin uuteen ja tulevaan?
Miksi minun elämääni jarrutellaan vähän väliä?
Miksi jatkuvat epäonnistumiset?
No ehkä se aurinko vielä paistaa tänne tämänkin kaverin suuntaan ja ne ovet alkavat aukeamaan minulle uusia tuulia kohti.
Olen puhunut.
Kiitos jos luit koko postaukseni.
Kommentoikaa, tilatkaa ja jakakaa.
Kertokaa millasia te olette parisuhteessa?
Ja mitä mieltä te sinkut olette parisuhteesta?
Möykerö kuittaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille.
