Möykyn manifesti elämään

"Jos sinun elämäsi tuntuu siltä että joku muu ajaa sitä, se johtuu siitä että sä istut kyydissä."

Hyppää rattin. Nyt.

Mä olen tehnyt kaiken väärin, monta kertaa.

Siksi minä tiedän, mitä kannattaa tehdä oikein. Tässä ne tulee:

1. Rauta ei valehtele – mutta suurinosa ihmisistä valehtelee.

Salilla sä et voi feika tai voit jos niin haluat tehdä mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Jos tanko ei nouse, niin sitten se ei vaan nouse on tehdävä töitä sen eteen, että se rupeaa nousemaan.

Elämässä pitäisi olla enemmän rautaa: rehellisyyttä, painetta, kipua ja kasvua, koska nuo elementit kasvattavat sinua.

2. Ole kiltti – Älä koskaan, äläkä koskaan liian nöytä.

Mieluummin suora, kuin se, että miellyt toisten mukaan ja olet näkymätön.

Hyvä sydän ei tarkoita heikkoa selkärankaa.

3. Jos kaikki tykkäävät sinusta, sä teet jotain väärin.

Jos sinun jutut ei ärsytä ketään, silloin 

et sano mitään tärkeää.

Rehellinen resonoi – ja se ärsyttää just oikeita ihmisiä.

4. Epätäydellinen tekeminen = Täydellinen suunnittelma.

Tee mielummin paskasti – mutta tee. 

Koska toiminta ruokkii itseluottamusta.

Odotus tappaa energiaa.

5. Elämä ei ole aina helppoa – eikä sen pidäkään olla.

Kipu = DATAA. 

Jos ei satu, niin et kasva.

Paine luo timanttia ja murskaa – riippuu sinusta.

6. Tee just sitä mitä sinä haluat – mutta ota siitä myös vastuu.

Vapaus ei tarkoita holtitonta menoa – vaan vastuunkantoa.

Tee mitä tahdot, mut kanna seuraukset niin kuin mies tai nainen. 

Tai älä tee mitään ja syytä muita – sinun valinta.

Loppukaneetti:

"Sinun elämä ei ala silloin, kun sinä olet valmis. 

Se alkaa nyt."

Älä elä muiden odotuksille.

Rautakin taipuu, mutta Möykky ei.

Sinäkin voit olla omanelämäsi Möykky 

joka ei myöskään taivu.

The Möykky 💪🧠💪🏼🔥

Peace & Love Rakkautta & Valoa teille kaikille.🤲🏼💡🫶🏼❤️

Mielen Möykyt ja Minun Matkani

— The Möykky

Mä oon rakentanut lihasta, mutta paljon vaikeampaa on ollut rakentaa mieltä.

Pinta näyttää usein vahvalta, mutta sisällä on ollut myrskyjä, joita ei näy somessa.

Mun nimi on The Möykky. Moni tuntee mut ulkokuoresta – siitä, joka painaa salilla tai nauraa kameralle. Harvempi tietää, mitä kaikkea se kuori on suojannut.

🧠 Mielen Möykyt

On ollut päiviä, jolloin oon herännyt ja toivonut, että päivä vaan menis ohi.

Ei siksi, että ois tapahtunut mitään konkreettista pahaa – vaan koska kaikki vaan tuntui raskaalta. Joka ajatus oli kuin kivi repussa.

Sitä ei voi aina selittää.

Se ei aina liity mihinkään ulkoiseen.

Joskus elämä näyttää hyvältä paperilla – mutta pää sisällä huutaa eri totuutta.

On tullut ajatuksia, joita en halunnut edes itselleni myöntää.

Epävarmuutta. Riittämättömyyttä. Tunnetta, ettei kuulu mihinkään.

Ja ehkä pahinta on se, kun alkaa uskoa siihen omaan sisäiseen ääneen, joka sanoo:

"Susta ei oo mihinkään."

Mutta siitäkin voi nousta.

Ei yhdessä yössä. Eikä yksin.

🌱 Kasvun paikka

Jossain kohtaa mun oli pakko pysähtyä. Oli pakko katsoa peiliin – ei vain fyysisesti, vaan henkisesti. Kuka mä oon, kun kaikki muu riisutaan pois?

Oon tehnyt duunia itteni kanssa. Kirjoittanut ajatuksia ylös. Puhunut ihmisille, joille uskalsin.

Käynyt terapiassa. Menettänyt ja oppinut. Ja mikä tärkeintä – antanut itselleni luvan olla keskeneräinen.

Yks tärkeimmistä opetuksista:

Kaikki tunteet on sallittuja.

Myös ne rumat, vaikeat ja sekavat. Ne ei tee susta heikkoa. Ne tekee susta inhimillisen.

💬 Miksi mä kirjoitan tän?

Koska some on täynnä kiillotettuja kuvia, poseja ja voimalauseita. Mutta se ei oo koko kuva.

Mä haluun olla rehellinen. Mä haluun olla se, joka sanoo ääneen sen, mitä moni ajattelee hiljaa.

Jos sä oot just nyt jossain pimeässä paikassa – mä nään sut. Mä oon ollut siellä.

Ja mä lupaan: se ei oo pysyvä paikka. Vaikka just nyt se siltä tuntuu.

Jos ei jaksa juosta, saa kävellä.

Jos ei jaksa kävellä, saa ryömiä.

Mut älä jää paikalleen.

Liike on elämää.

💪 The Möykky = Voimaa myös sisältä

Multa kysytään usein, miten jaksan treenata, julkaista, olla näkyvä.

Vastaus ei oo supervoimat tai yliluonnollinen motivaatio.

Vastaus on se, että mä oon kohdannut itseni niin monta kertaa, että tiedän:

Mä kestän enemmän kuin miltä tuntuu.

Ja niin kestät säkin.

Jos sulla on mielen möykkyjä – älä piilota niitä.

Puhu. Kirjoita. Huuda, jos on pakko.

Se ei tee susta heikompaa. Se tekee susta totta.

🤝 Lopuksi

The Möykky ei oo pelkkä brändi tai rooli. Se on prosessi.

Se on kipua, naurua, valoa ja varjoa.

Se on minä. Ja ehkä vähän sinäkin.

Jos tää teksti resonoi, jaatko sen? Tai laitat vaikka viestin.

Mä vastaan. Koska välillä yks viesti voi olla se hetki, joka pelastaa päivän.

– Möykky 🖤

I'M BACK!

Moikka kaikki.

Siitä jo reilu 3 vuotta, kun olen tänne kirjottanut.

Kiitollisuus kirjan luettuani tänä vuonna 

Rhonda Byrneltä Taikavoima, niin sen myötä olen alkanut taas kirjoittamaan ja mietinkin, että miksi en palaisi myös vanhan blogini pariin.

Tänne oli aikanaan aivan huippua kirjottaa.

Joten se nyt jatkukoon jälleen.

Mitä mulle kuuluu nyt näin vuosien jälkeen, niin todella hyvää lukuunottamatta keuhkokuumetta joka puhkesi mulle tossa muutamia päiviä sitten.

Tässä kovalla antibiiottikuurilla ja kipulääkkeillä hoidattanut itseäni.

Tosi vaikeaa on ollut pysyä paikalla ja olla puhumatta säästääkseni happea.

Olo kaikin puolin parempaan päin.

Kiitollinen olen siitä miten moni ystävistäni on auttanut minua rohdoilla ja reikihoidoilla yms.

Ja ystävät sekä sponsorit olleet kovana tukenani myös.

Tämä on minun vuoteni.

En anna minkään keuhkokuumeen ja flunssien pysäyttää minua.

Tänä vuonna minulla on kolmet tärkeät kehonrakennuskisat.

Viimevuonna tein 8 vuoden jälkeen comebackin kehonrakennuslavoille ja sijoitukseni SM:ssä ja Turun Legends Cupissa olivat niinkin huikeat, kuin 3 - sija.

Tänä vuonna olen päättänyt voittaa kaikki.

Lihasta on rakennettu oikeen urakalla.

Joten kovempi paketti tulee nyt lavoille.

Kisabiisit pitäisi vielä miettii ja päättää ja vaparit tehdä valmiiksi.

Ja sitten olisi vielä kisapöksyjen, kisavärien, baby öljyn ja hotellien varaamiset myöskin edessä.

Kisat joihin osallistun ovat:

SKL Hämeenlinna SM, Verkatehdas La 6.9.25

Turun Legends Cup, 

Turun Teatterisali Su 28.9.25

Canada Pro Qualifier, Toronto La 4.10.25.

Pientä jännitystä pukkaa.

Mutta jos ei olisi jännitystä niin se olisi todella epänormaalia.

Ensiviikolla toivon mukaan pääsen sorvin ääreen takaisin.

Mutta kaikki täytyy aloittaa hissukseen ja iisisti.

Mitää aerobista reeniä en saa tehdä ainakaan vielä reiluun pariin viikkoon.

Onneksi aikaa tässä vielä on ja kunto on hyvä ja siisti.

Pari ohisyömistä on tapahtunut mutta ei anneta sen menoa haitata.

Rasvaahan tässä kehossa ei juuri ole.

Nestettä on kertynyt ja paljon mutta suurin syy tähän ovat antibiootit ja kipulääkkeeni.

Kroppani on muutenkin herkkä keräämään ylimäärästä nestettä.

Ne ajetaan nopeasti pois.

Hyvä tästä paketista tulee.

On kyllä aivan parasta olla geimeissä takasin.

Tästä, kun pääsen takasin sorvin ääreen kunnolla niin nesteet on poissa aika nopeasti.

Ja tästä mennään vielä todella kitukaloreille eli "ÄÄRIRAJOILLE" niin kun Cheek laulaa biisissään, joka on muuten aivan törkeän hyvä reenibiisiksi.

Tähän kohti päätän nyt tämän postaukseni ja toivotan teille kaikille oikein mukavaa viikonloppua.

Pitäkää lippu korkealla ja mieli positiivisena.

Rakkautta ja valoa teille kaikille.